Salvokset
Löydätkö kuvasta ristinurkan, lohenpyrstön, satula- ja sulkanurkan sekä ämmänurkan?
Yleisimmät nurkkatyypit
Salvostyypin valintaan vaikuttavat mm. puun kuivuus/tuoreus, onko kyseessä pelkkahirsi vai pyöreä puu, rakennuksen käyttötarkoitus sekä tietysti toivomukset ulkonäön suhteen. Nurkkatyyppillä kun on osaltaan suuri vaikutus rakennuksen lopulliseen ilmeeseen. Yleisimmät ja Suomessa eniten käytetyt nurkkatyypit ovat ämmännurkka (pyöreä salvos) ja pitkänurkka (ristinurkka, suoranurkka). Myös lohenpyrstö on paljon käytetty ja tunnettu salvostyyppi. Yhteistä näille salvoksille on että käytettävän puun tulisi olla hyvin kuivaa, nämä salvokset kun eivät juuri tiivisty puun kuivaessa ja kutistuessa, jolloin varsinkin pystysaumat aukeavat ajan myötä puun kuivaessa, kuten monissa vanhoissa rakennuksissa on nähtävissä.
Kiilautuvat salvokset
Varsinkin asuintaloihin ja järeästä puusta rakennettaessa kannattaa valita tiivistyviä nurkkatyyppejä, jotka on suunniteltu siten, että ne kiilautuvat yhtä tiivimmäksi ajan kuluessa ja puiden kuivaessa. Näissä salvoksissa tiiviys on merkittävästi esim. ämmännurkka ja pitkänurkkaa parempi. Suomessa tunnetuin kiilautuva salvostyyppi lienee sulkanurkka. Myös itänaapurissa paljon käytetty karjalainen nurkka ja sen kanadalainen muunnos satulanurkka ovat erinomaisia teknisiltä ominaisuuksiltaan. Norja on tuulinen maa, ei siis ihme että jo satoja vuosia sitten kehitetty norjalainen nurkka on ehkä kaikista tiivein nurkkatyyppi, eikä ollenkaan hassumman näköinenkään. Kiilautuvia nurkkatyyppejä voi käyttää sekä pelkka-, että pyöröhirressä ja myös tuoreesta puusta veistettäessä päästään tiiviiseen lopputulokseen. Suosittelemme.
Norjalainen nurkka:
Sulkanurkka:
Satulanurkka:
Lohenpyrstö:
Pitkänurkka (ristinurkka, suoranurkka):
Lukkonurkka (piilolukko, läpilukko):
Ämmännurkka: